PelaajaClassics: Paper Mario

PelaajaClassics: Paper Mario

finngamer Kirjoittanut 18.10.2009 Janne Kaitila

Super Nintendolla ei roolipeleistä ollut pulaa. Squaresoft ja Enix nokittelivat toisiaan entistä kovemmilla eepoksilla, etunenässä kuitenkin Final Fantasyilla ja Dragon Questeilla. Square oli varmasti useimpien mielestä heti Nintendon jälkeen se kovin pelitalo ikinä, ja riemu olikin suuri kun Super Mario RPG julkistettiin. Nintendon hahmot ihka oikeassa roolipelissä, kehittäjänä Square? Kyllä kiitos.

mario-rpg

super-mario-rpg

Super Mario RPG : Legend of the Seven Stars oli yksi viimeisistä Square-peleistä Nintendon alustoille ennen hyppyä Sonyn leiriin, mutta tämän pelin vaikutukset tuntuvat tänäkin päivänä. Juuri kolmannen osansa DS:llä saanut Mario & Luigi -sarja on henkisesti samasta puusta veistetty kuin Super Mario RPG:kin.

Välissä on kuitenkin eräs toinenkin pelisarja, ja tämä muistelo onkin omistettu Paper Mariolle.

Paper Mario
Kehittäjä: Intelligent Systems
Julkaisija: Nintendo
Julkaisu: Japani 11.8.2000, USA 5.2.2001, Eurooppa 5.10.2001
Pelikoneet: Nintendo 64, saatavilla myös Wiin Virtual Consolesta

img_0159

Paper Mario, kuten Mario RPG sitä ennen ja Mario & Luigi sen jälkeen, on äärimmäisen nintendomainen tulkinta siitä mitä roolipelit voivat olla. Pohjana on japsiropen kliseet kestopisteistä ja parantavista juomista, mutta nintendomaistettuna vauriot ilmenevät pisteinä tähtien sisällä ja potionien tilalla on tietenkin supersieniä.

paper1

Taistelu on vuoropohjaista, mutta kaikkien kolmen pelisarjan erikoisuutena on nappien oikea-aikainen painelu kun hyökkäys on juuri osumassa. Idea on mitä mainioin, tuoden hyökkäysvalikoiden tuijottelulle tervetullutta vaihtelua ja tehden taisteluista oikeasti interaktiivisia. Paper Mario toi tähän reseptiin mukaan myös useita erilaisia mini/reaktiopelejä. Valittavana on taikavoiman korvikkeena toimivaa Flower Poweria käyttäviä erikoishyökkäyksiä ja aseita kuten moukari (Mariolle tuttu tietenkin jo ensimmäisestä Donkey Kongista), ja näiden hyökkäysten tehokkuus riippuu milloin mistäkin. Napinhakkaamisesta tai rytmikkäästä painelusta, analogitikun veivaamisesta, jne. Ja taistelun voittajalle tähtipisteitä kokemuspisteiden sijasta!

paper5

Mario nousee kokemustasoja, nostaen samalla kykyjään. Suojien ja aseiden virkaa taas toimittavat kymmenet eri Badge-merkit, joita voi olla yhtäaikaa käytössä vain rajallinen määrä. On hyökkäysvoiman nostajaa, on tuurin nostajaa, on on tulta jäävihollisille ja jäätä tulivihollisille. Badgejen yhdistelmät eivät tarjoa mitään valtavan syvällistä pelisysteemiä, mutta kyseessä onkin kevyempi roolipeli pelaajille jotka eivät muuten japsiropeja jaksa pelata.

paper7

Mutta mitä puhunkaan, onhan peli paljon muutakin kuin taistelua!

Valtakunta sienestä

Ennen kaikkea, Paper Mario on hurmaava peli. Se nyt tuskin liikuttaa ketään, että prinsessa Peach on jälleen kidnapattu, tai että Marion on etsittävä tähtihenkiä. Olennaista on, että koskaan ei Marion maailma ole ollut yhtä avoin seikkailulle ja tutkimiselle. Keskusteluille uusien ja vanhojen tuttavuuksien kanssa. Sienivaltakunta aukeaa pelaajan eteen värikylläisenä leikkikenttänä jossa ei tällä kertaa harrasteta kovinkaan paljoa tasoloikkaa (vaikka sitäkin kyllä edessä on), vaan peli etenee keskusteluiden ja kevyen ongelmanratkaisun myötä.

Etenkin keskustelut ovat huippuluokkaa. Kenties siitä nauttiminen vaatii Marion fanittamista, mutta kaikki Mario-roolipelit ovat tunnettuja hulppeasta huumoristaan. Pilailua tapahtuu niin tuttujen hahmojen kuin miljoona kertaa toistettujen pelimekaniikkojenkin osalta, toki myös prinsessojen kidnappausalttius on vinoilu-uhan alla. Tekstit on kirjoitettu niin pilke silmäkulmassa, että voi vain hymyillä koko pelin ajan kun niitä latelemassa ovat Goombat ja Koopat.

paper11

Pidä ystävät lähellä ja vihamiehet…

Marion entouragessa on myös tuttuja hahmoja, sillä Koopat, Lakitut ja Boo-aaveet ovat Paper Mariossa muutakin kuin vain yksiulotteisia vastustajia. Nämä persoonalliset hahmot osallistuvat myös taisteluun Marion kanssa, tuoden mukanaan omat erityisominaisuutensa. Erisnimellä varustettuja ystäviä on värvättäväksi yhteensä kahdeksan kappaletta, ja taistelussa voi mukana olla yksi kerrallaan.

paper4

Paper Marion ”paperimaisuus” on pääasiassa vain graafinen tehokeino (vasta GameCube-jatko-osassa ominaisuutta alettiin käyttää myös puzzleissa). Paperinohut Mario lampsii karkeasti animoituna pitkin maita ja mantuja, flipaten kääntyessään. Vihreät putket toimivat tietenkin kulkureitteinä ja näihin paperinen Mario rullautuu kuin alas vessanpöntöstä. Paper Marion katsominen vain saa hyvälle tuulelle.

paper9

Pelimaailma jakautuu erilaisiin teema-alueisiin, kuten vehreään niittyyn, viemäriin tai aavikkoon. Lumimaahan tai Yoshien asuttamaan viidakkoon. Yleensä kullakin alueella on kyläpahanen joka tarjoaa tavarakaupan ja majoituksen, sekä mahdollisuuksia minipeleihin. Ja kylän asukkaiden jututtaminen on tietenkin puolet huvista.

paper10

Seikkaillessa vihollisiin törmääminen käynnistää taisteluruudun, eli mukavasti taisteluja voi siis yrittää välttää. Ja pientä tasoloikkimistakin pelissä pääsee harrastamaan, ylitettäessä kuiluja ja etsiessä salareittejä. Perinteiseen rope-tyyliin selvitettävänä on myös linnakkeita ja erityisempiä taistelutaktiikoita vaativia pomovastustajia.

Pelin ulkoasu tai pelisysteemin tietty kevyys ei kuitenkaan kerro koko totuutta pelistä: Kyseessä on kymmenien tuntien seikkailu jonka täydellinen läpäisy vaatii pelaajalta paljon.

Alustansa paras rope

Roolipeliköyhällä Nintendo 64:llä Paper Mario oli mainio piristysruiske. Valtavaa vaikutusta peli ei silti saanut aikaan, ilmestyihän se Nintendo 64:n elämän ehtoopuolella, varsin lähellä GameCuben tuloa. Originaali peli on verrattain harvinainen ja arvokas, täydessä kunnossa yli 50 euroa.

Paper Mario on kaukana siitä ryppyotsaisesta grindauksesta mihin muissa roolipeleissä voi törmätä, ja hyvä niin. On erittäin tervetullutta kohdata peli jonka suurimmat tarinankerronnalliset elämykset tulevat Marion viiksien kommentoimisesta eikä piikkitukkaisten nuorten angstaamisesta maailmanlopun kynnyksellä.

paper8

Juuri ilmestyneeseen Mario & Luigi: Bowser’s Inside Storyyn (arvostelu marraskuun Pelaajassa) kannattaa ehdottomasti tutustua, mutta myös alkuperäiset Mario-ropet on suositeltavaa katsastaa. Paper Mariossa on aivan omaa tenhoaan.

paper2

Tuoreimmat uutiset

Splinter Cell Convictionista demo (2) 15.03.2010 11:50
Sam Fisher palaa huhtikuussa
Call of Duty: Modern Warfare 2:een karttapaketti tässä kuussa (12) 15.03.2010 10:43
Stimulus Map Pack tässä kuussa
Videoita maailman suurimmilta pelinkehittäjien messuilta (16) 14.03.2010 18:34
Muista vierailla PelaajaHD-YouTube-kanavallamme
PlayStation 4 on pian todellisuutta? (95) 14.03.2010 15:25
Square Enix kehittelee uuden sukupolven moottoria
Näitä tyttöjä pääset tirkistelemään huhtikuussa - Katso! (19) 14.03.2010 12:15
Dead or Alive: Paradise -trailereita

22 kommenttia. Lisää kommentti...

Vierailija

Pisteet: 0

Vierailija sanoi:

Mahtavaa :D

Newfriikki577

Pisteet: +2

Newfriikki577 sanoi:

Tais mennä koko arvostelu alaotsikoks:P

Indignation

Pisteet: +6

Indignation sanoi:

Aikoinaan kun tämä julkaistiin niin niitä tuli niin vähän suomeen ettei mulle edes riittäny :(

Vierailija

Pisteet: -1

Vierailija sanoi:

Ostin Virtual Consoleen mutta ei jaksanut kiinostaa ;/

Oce/ot

Pisteet: +5

Oce/ot sanoi:

Peli näyttää nykyäänkin todella kauniilta, niin ja itse peli on myös ”ihan” kivaa ropeiluu.

Vierailija

Pisteet: 0

Vierailija sanoi:

Aikoinaan pelasin emulaattorilla hyvinkin pitkälle ja sitten sain kustua savegamet.. Hyvä peli!

Qkkeli

Pisteet: +7

Qkkeli sanoi:

Wiille tämä tuli ladattua ilman mitään ennakkotietoa pelistä ja kyllähän tuo oli varsin koukuttava! En muista kauanki meni pelin läpäisemisessä, mutta muistan kyllä miten sitä odotteli töistä kotiin pääsyä.. :D

Vierailija

Pisteet: +3

Vierailija sanoi:

Hyvä peli kyseessä, vaikka onkin mielestäni kovin helppo. Esim. viimeinen bossi aivan naurettoman helppo :P . Vedin pelin juuri jokin aika sitten läpi.

Vierailija

Pisteet: 0

Vierailija sanoi:

Miten sattuikaan että ostin tämän pari viikkoa sitten.

Packie

Pisteet: +3

Packie sanoi:

Paper Mario oli viimeinen Nintendo 64 pelini ja lämmöllä muistellen lapsuuteni aikoja Paper Marion kanssa. Harmi vaan että meidän 64 meni sittemin rikki.

Fortuna

Pisteet: +2

Fortuna sanoi:

Hieno Classic! Hyvää tekstiä ja ennen kaikkea hyvä peli! Itse olen jo Mario & Luigi: Bowser Inside Storyn kimpussa. ;)

ighea

Pisteet: +3

ighea sanoi:

Kerrassaan upea peli. Jatko-osa The Thousand-year Door sortuukin sitten jo loppuvastuksessa pieneen mahdottomuuteen, jossei ole sortunut grindailuun. Ykkösosa täyttä kultaa, kakkonen kuparia. :)

Dr Viili

Pisteet: +1

Dr Viili sanoi:

^^_Eipä TTYD:n loppubossi vaikea ollut ja minä en pahemmin pelin aikana grindaillut.

Hyvä classics!

NoKe

Pisteet: 0

NoKe sanoi:

Kerran on tullut testattua, hyvältä peliltä vaikutti.

Vierailija

Pisteet: -3

Vierailija sanoi:

vähäxx paskat graffat! en osta!

Vierailija

Pisteet: +1

Vierailija sanoi:

vähäxx paskat graffat! en osta!

Mene sinä grafiikkavinettäjä helvettiin muiden vinettäjien kanssa!

Pinworm

Pisteet: +2

Pinworm sanoi:

Cuben Paper Mario on yksi konsolin parhaista. Tämä minun on pitänyt jo pitkään ostaa Virtual Consolesta.

Tapza

Pisteet: +2

Tapza sanoi:

Jepjep, ehdottomasti yksi N64:n parhaista ja hauskimmista peleistä. Vaikka peli onkin ropeksi aika kevyttä tavaraa, on taistelusysteemi niin toimiva ja maailma kaikkine persoonallisine hahmoineen niin viehättävä, että kaltaiseni enemmänkin japsiropeja pelannut jaksaa pelistä nauttia uskomattoman paljon. Totta puhuen pidän sitä yhtenä hurmaavimmista ja kaikin puolin viihdyttävimmistä lajityyppinsä edustajista. Kevyt ja ehkä turhankin helppo meininki ei haittaa, jos sitä on näin hauska pelata.

Vielä pitäisi hommata Cubelle ilmestynyt jatko-osa, joka varsin paljon kehuja on sekin osakseen saanut. Häpeäkseni myönnän myös että SNESin Super Mario RPG ja käsikonsoleiden Mario & Luigi-saaga ovat myös täysin kokematta. Bowser’s Inside Story lienee hyvä paikka aloittaa paikkailemaan sivistystä.

Vierailija

Pisteet: +1

Vierailija sanoi:

N64-kokoelmani suosikki. Muita ovat SM64 (tietysti!) ja Body Harvest.

Voi niitä aikoja…

Vierailija

Pisteet: 0

Vierailija sanoi:

Erittäin hyvä peli. Cuben Paperi Mario parantaa peliä toiseen potenssiin tuomalla tappeluun yleisön, jota voi miellyttää tyylikkäillä liikkeillä ja jonka seassa voi olla huligaaneja. Parhaita taistelusysteemejä missään RPG:ssä.

En kuitenkaan pidä ”Paperi” -tyylistä. Grafiikka toki koostuu paperin ohuista 2d-objekteista, mutta muuten ilme on aika tavanomainen ja persoonaton, joka on huomioitava saavututs sienimaailmaan sijoittuvilta peleiltä. Kunpa Grafiikka olisi vielä värikynillä piirretyn näköistä Yoshien tyyliin, sitten olisi toinen ääni kelloradiossa!!! Myös tiimin kehittämät sivuhahmot eivät tunnu kuuluvan Mario-universumiin…vaikka mielenkiintoisia kavereita ovatkin. Musiikki on paskaa säksätystä, vaikka kyseessä onkin hyvä säveltäjä.

Mario&Luigi GBA:lla ja DS:llä on vielä parempi Mario-RPG-sarja. Taistelut ovat huipputeknisiä kikkailusarjoja vain äärimmäisille HC-neurootikoille.

toad556

Pisteet: -1

toad556 sanoi:

vois otaa virtual consolesta

redshift

Pisteet: +1

redshift sanoi:

Eräs N64:n kirkkaimmista kruununjalokivistä.

Lisää kommentti

Kommentti jätetään anonyyminä. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään ennen kommentin jättämistä!